Urbaani paratiisi – kaupunkiutopioita
| Ajankohta | 2007-05-19 16:00:00 |
|---|---|
| Kotisivu | http://www.dodo.org |
| Paikka | Yliopiston päärakennus, aula (klo 16-01) |
| Teemat | Utopia-Jyväskylä |
Dodo ry:n näyttely klo 16-01, esillä 8.6. saakka
Haasteemme kaupunkisuunnittelun piirissä toimiville on välillä irrottautua arjen ylipragmaattisesta lähestymistavasta ja pohtia omaa henkilökohtaista ja ammattimaista perusnäkemystä siitä, minkälainen on hyvä (kaupunki)elämä ja hyvä kaupunki - konkreettisemmin: ihanteellinen katu, piha, tori, puisto tai vaikkapa kaupunkitalo - sekä sitä, miten näitä suunnittelulla periaatteessa voitaisiin edistää. Suunnittelun kestävyyden tärkeydestä vallitsee periaatteessa laaja poliittinen ja professionaalinen yhteisymmärrys: liikenteen päästöjä on rajoitettava, joukkoliikennettä suosittava, rakennetun ympäristön laatua parannettava jne. Mitkä poliittiset ja taloudelliset "realiteetit" estävät näiden tavoitteiden toteutumista?Ekologinen kestävyys (ennen kaikkea ilmastonmuutoksen torjuminen) edellyttää tehokasta kaupunkirakennetta ja infrastruktuuria. Mutta pelkkä massiivinen rakentaminen ei sellaisenaan ratkaisse ympäristöongelmia, vaan samalla lienee syytä panostaa ympäristön viihtyvyyteen (jolloin kaupunkilaiset vakuuttuvat tehokkaan rakentamisen mielekkyydestä) sekä autoilun ja sen viemän tilan vähentämiseen. Käsityksemme mukaan perinteinen eurooppalainen kaupunkirakenne suljettuine kortteleineen edistää kaupunkielämää parhaiten.
Kaupungin tavoitteiden mukaisesti 1950-luvulta alkaen hajoitettua kantakaupunkia eheytetäänkin, mutta miten tämä tapahtuu? Kiinnitetäänkö esim. huomiota kivijalkakauppojen määrään ja yleensä pohjakerrosten ja kadun väliseen suhteeseen viihtyvyyden ja katuelämän vilkkauden näkökulmasta? Missä asemassa pihojen houkuttelevuus ajanviettopaikkoina sekä niiden turvallisuus on umpikortteleita rekonstruoitaessa? Voisivatko lapsiperheet tulevaisuudessa uudelleen valloittaa kantakaupungin?
Kaavoitetaanko esikaupunkialuetta aina joukkoliikenteen suhteellista kilpailuetua silmällä pitäen sekä niin, että varmasti muodostuu tehokkaita joukkoliikennekäytäviä? Miten ohitustiet ja marketit perustellaan? Kuinka pitkä joukkoliikenteen vuoroväli on siedettävä tavallisen kaupunkilaisen näkökulmasta, jotta oman auton käyttö ei houkuttelisi liikaa?
